Huumori, tuo yleinen viihdytyksen muoto. Tai, ehkäpä vielä 80-luvulla oli näin. Ehkä jopa vielä viime vuosikymmenellä. Nykyisin huumori-ihminen ja koomikko tarkoittavat lähinnä samaa asiaa: ihmistä, joka on ollut jossain, joka voidaan luokitella huvittavaksi.

Eli jos ole näyttelijänä komediassa, olet automaattisesti koomikko. Jos juonnat jotain paskaa ohjelmaa ja saat kerran naurut irti yleisöstä, sinut lasketaan huumori-ihmiseksi.

Mitä helvetin tekemistä komedialla on typerien ihmisten kanssa, joilla ei ole mitään hajuakaan komiikasta? Ei sinusta saa koomikkoa tekemälläkään, vaikka olisit kaiken maailman komedioissa näyttelemässä. Maailma on täynnä "koomikkoja", joiden jutut ovat niin paskoja, että paskakin joutui tulemaan erikseen sanomaan, että "hei, ei sotketa minua nyt tällaiseen paskaan ollenkaan".

Tällä hetkellä Suomessa on pinnalla Janne Kataja, joka on luokiteltu jonkinasteiseksi koomikoksi. Mikä helvetti ihmisiä viehättää hintahtavassa Katajassa? Kaveri vain horisee tyhjyyksiä ja nauraa itselleen. Pystyin sen yhden ainoan kerran katsomaan televisiosta jotain Katajan horinaa n. 3 minuuttia, ennen kuin minun teki mieli lähteä vetämään kaveria lättyyn. Ja minä en ole väkivaltainen ihminen.

Miksi tällaiset turhuudet päästetään televisioon? Miksi tällaisille turhille ihmisille annetaan heidän niin paljon kaipaamaansa huomiota? Tehkää Suomelle palvelus, ihmiset, ja älkää vahingossakaan katsoko mitään paskaa, jossa tällaiset ihmiset pääsevät loistamaan.