Mediassa saa useimmiten lukea suurta hehkutusta täynnä olevia tekstejä mm. lukiolaisista, jotka ovat kirjoittaneet 7 laudaturia, tai joku, joka on väitellyt itsensä tohtoriksi jollekin alalle. Onhan se varmasti hienoa paperilla, kun näyttää, että on täydellinen. Mutta todellisuudessa tässä on vasta ongelmien alku.

Useimmiten ihmiset, jotka käyttävät kaiken vapaa-aikansa pelkästään siihen, että oppivat ulkoa ne asiat, mitä heille on koulussa näytetty, jäävät pahasti vajaaksi todellisen elämän opinnoissa. Ohjelmoijana tiedän muutaman tapauksen, joka kyllä sai ohjelmoinnin kursseista täydet pisteet, mutta eivät ymmärtäneet yhtään ohjelmoinnista. Ja jos kuten tämän aiheen kohdalla, sama periaate leviää lähes kaikkiin muihinkin aiheisiin.

Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi television ja elokuvien tekstittäjien tila. Kyllähän he ovat käyttäneet vuosikausia opiskellakseen tulkeiksi, mutta heti kun unohdetaan kirjakieli, ovat nämä ihmiset täysin avuttomia. Kuinka monta aivan perusenglannin puhekielen lausetta nämä ns. korkeakoulutetut tulkit osaavat kääntää oikein? Eivät yhtään.

Miettikääpä siis miten ihmiset, jotka omistautuvat täysin koulukirjoille tulevat pärjäämään elämässä? Eivät mitenkään. Koska kaikki tieto, mitä he ovat omaksuneet, on vain puhdasta kirjatietoutta, eivät he tiedä oikeasta elämästä mitään. Miten tällaisten ihmisten pitäisi selviytyä todellisesta maailmasta, jos he eivät ole koskaan siellä käyneet? Miten he voivat käyttää hyödytöntä tietoaan, jos heille ei ole kehittynyt taitoa soveltaa sitä?

Siinä, missä media hehkuttaa heitä muka paremmiksi ihmisiksi, minä sanon teille: toisten ihmisten arvosteleminen numerojen avulla ei kerro näiden ihmisten taidoista mitään. Numerot eivät merkitse mitään, ainoastaan todellisuus merkitsee. Vain tekemällä voi oppia, lukemalla, etenkin ulkoa opettelemalla, voi vain kuvitella oppivansa.